Elektrolux, Sanmina, Fujitsu-Siemens, Salcomp, Wärtsilä jne. Tätä karua listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Kaikissa näissä on tapahtunut tuotannon lopettamista Suomessa ja lukuisa määrä ammattitaitoisten ihmisten irtisanomisia. Kaikki nämä esimerkit ovat myös tuoneet mukanaan kysymyksen palkansaajan asemasta tai lähinnä sen heikkoudesta nykyaikaisissa yrityksissä. Vaikka meillä osaltaan voidaankin puhua "Kiina-ilmiöstä" yhtenä tuotannon lopettamisen syynä, kyllä mukana on muitakin tekijöitä ollut. Esimerkiksi viimeisin lopettamisuutinen, joka koskee Wärtsilän Turun tehtaan lopettamista, osoittaa, että tuotantoa voidaan siirtää kyllä muuallekin kuin halpatyömaihin, vaikka Italiaan.

Meillä on pitkään ollut voimassa ns .kolmikantajärjestelmä, jossa työnantajapuoli, työntekijäpuoli ja valtiovalta neuvottelevat erilaisista asioista. Sillä on saatu paljon hyvää aikaan yhteiskunnassamme. Nyt jos koskaan olisi oikea paikka punnita kolmikannan mahdollisuudet. Keinoja tähän varmasti löytyy, mikäli vain todellista tahtoa on.

Seuraavaksi täytyy ripeästi saada yt-lakiin konkreettisia uudistuksia, mihin tulee sisällyttää muutosturva tilanteissa, joissa irtisanotaan ilman tuotannollisia tai taloudellisia syistä. Esimerkkejä tilanteista löytyy mm. edeltä mainituista yrityksistä. Muutosturvalla tarkoitamme työnantajan vastuuta ennen irtisanomista ja sen jälkeen. Mitä ne voisivat olla? Niihin tulee kuulua uudelleenkoulutukseen ohjaamista, uuden työpaikan aktiivista etsimistä jo ennen kuin henkilö jää "tyhjän päälle", sekä osallistumista edellä mainittujen toimenpiteiden kustannuksiin.

Laki yhteistoiminnasta tulee ehdottomasti saada ulottumaan myös alle 30 hengen työpaikkoihin, koska meillä on yritysten pirstoutumisen tuloksena tullut valtava määrä pieniä työpaikkoja. Lisäksi lakiin pitää saada enemmän sen hengen mukaista käytäntöä. Nyt usein on niin, että pakollinen kuusi viikkoa istutaan kokouksissa, mutta työntekijöiden tilanteeseen ei tule muutosta puhumattakaan parannuksesta. Yt-lain rikkomisesta tulee asettaa suuremmat sanktiot kuin nyt. Mikäli rikkomuksesta aiheutuvat sanktiot eivät ole tuntuvia, niin jää tuolloin kynnys lain rikkomiseen matalaksi.

Viime aikoina on paljon puhuttu yritysten yhteiskuntavastuusta. Ilman turhaa sarkasmiakin, kyseinen sana tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä. Nyt olisi korkea aika ja viimeinen tilaisuus näyttää onko kyseistä vastuuta olemassa!